Kielten opiskelu on kannatettavaa

Harvoin olen lukenut niin merkillisiä väitteitä kuin Länsiväylässä 27 syyskuuta. Henna Kajava (PS) lateli tuulesta temmattuja ajatuksiaan Suomen toisen kansalliskielen asemasta. Kajava on huolissaan siitä, että suomenkielisissä kouluissa opetetaan hyötyruotsia.

On erityisen vaikeaa pysyä mukana Kajavan ajatuksenjuoksussa, kun hän väittää kielten opiskelun jarruttavan Suomen kansainvälistymistä. Yhtä pöyristyttävä on näkemyksensä, että miehet syrjäytyvät, koska ovat saaneet koulussa opiskella hyötyruotsia. Itse uskon, että kielitaito edistää etenemistä työuralla ja ehkäisee syrjäytymistä. En ole koskaan tavannut ketään, joka omasta mielestään osaa liian paljon kieliä.

Kajavan ajatus, että ruotsin kielen taitoa tulisi edellyttää vain kunnissa, joissa ruotsi on enemmistökieli ja että ruotsinkieliset hoitaisivat ruotsinkieliset palvelut muissa kunnissa, on syrjivä. Kyllä kielitaitoiset suomenkielisetkin ovat tervetulleita hakemaan virkoja ja hoitamaan palveluja kaksikielisissä kunnissa. Kajavan esitys lisäisi eriarvoisuutta.

Nina af Hällström. Minusta jatkossakin Suomen ruotsinkielisissä kouluissa tulee opiskella suomea ja suomenkielisissä ruotsia.  Mitä aikaisemmin kielten opiskelu aloitetaan sen parempi. Päiväkotilapset oppivat helposti kieliä laulaen ja leikkien. Valtaosa Suomen poliittisista puolueista ymmärtää, mitä etua ruotsin ja muiden kielten opiskelu tuo sekä yksilölle että koko yhteiskunnalle. Kielten opiskelu ei ole pois matematiikasta tai muista kouluaineista. Olen itse saanut kaksikielisen koulutuksen ja olen ylpeä ja onnellinen siitä, että pärjään molemmilla Suomen kansalliskielillä.

 

Nina af Hällström

Valtuustoryhmän puheenjohtaja,

Eduskuntavaaliehdokas (r)

Espoo