Anders Portin: Närproducerad mat bra för klimatet

Anders Portins tal i fullmäktige den 27.1.2020. Ärendet som behandlades var en fullmäktigemotion om minskning av kött och mjölkprodukter i stadens matproduktion.

Ärade ordförande, bästa fullmäktigeledamöter

Klimatproblemet är – som vi alla vet – en av de absolut största utmaningarna vi har globalt sett och det är viktigt att vi som beslutsfattare tar problemet på största allvar.

 

  • Finlands roll och styrka inom jordbruket är det att vi har vallodling (alltså det som på finska heter nurmentuotantoa) och att ca hälften av jordbrukets inkomster i Finland kommer från husdjursproduktion och mjölkproduktion som baserar sig på vallodling. Suomen kasvuolosuhteiden, maaperän ja ilmaston vuoksi ei ole mahdollista viljellä ihmisravinnoksi kelpaavia kasveja koko maassa, mutta nurmea voi, ja sillä taas pystyy ruokkimaan eläimiä, jotka tuottavat meille ravintoa. Tämä on tärkeää huoltovarmuuden kannalta, mutta myös kun asiaa tarkastelee globaalisti ja ottaa huomioon, että maapallon väestöstä hyvin suuri osuus näkee nälkää.
  • Det är också viktigt att komma ihåg att hos oss i Finland sker 80 % av nötköttsproduktionen som en del av mjölkproduktionen. Först producerar djuren mjölk och sedan kött. Så är det inte i de flesta andra länder där man har boskap endast för köttproduktionens skull.
  • On myös hyvä huomioida, että yleensä vertaamme hiilijalanjälkeä per litra. On totta, että näin laskettuna kauramaidon ja soijamaidon hiilijalanjälki on pienempi kuin lehmänmaidon. Mutta juomme maitoa juuri proteiinin vuoksi. Jos sen huomioi, niin kauramaidolla ja soijamaidolla on aivan yhtä korkea hiilijalanjälki kuin lehmästä saadulla maidolla.
  • Kiertotalous on tärkeä asia ja sivuvirtojen käyttö on tärkeätä. Esimerkki elintarvikesektorilta on, että vain noin 20 % Altian ostamasta ohrasta menee viinan tuottamiseen. 80 % kierrätetään ja hyödynnetään eläinrehuksi. Altian jätteet eivät kelpaa ihmisruoaksi – mutta niitä voidaan käyttää rehuna. Ja sillä tavalla muuttaa ihmisruoaksi.

Sama koskee osaa muusta sadosta. Jos se epäonnistuu, on kolme vaihtoehtoa. Voidaan viedä kehitysmaihin, voidaan polttaa tai voidaan käyttää rehuna! Mielestäni paras vaihtoehto on itsestään selvä.

  • Kotieläintuotannolla on erittäin suuri rooli kasvinviljelyn kannalta ja ravinteiden kiertokulussa. Ja erityisen tärkeä ja suuri rooli kotieläimillä on ekologisen viljelyn osalta. Ekologinen viljely ei ole mahdollista, ellei käytetä lantaa. Eli ilman karjaa ei ole myöskään ekologista viljelyä.
  • Pariisin sopimuksen toisessa artiklassa sanotaan, että tavoitteisiin pyritään ”tavalla, joka ei uhkaa ruoantuotantoa”.

 

Minusta nämä kaikki, eli kasvuolosuhteemme, maailman nälänhätä, kiertotalous, materiaalitehokkuus, Pariisin sopimuksen 2 artikla sekä mahdollisuus harjoittaa ekologista viljelyä puhuvat sen puolesta, että Suomen olosuhteissa proteiinin saanti monipuolisesti, ja siten myös maidosta ja lihasta, on kannatettava asia.

 

Du gillar kanske också...