Vastuullinen talouspolitiikka ilman lasten ja nuorten tulevaisuuden tinkimistä

Espoon kehysbudjetti vuodelle 2027 ja taloussuunnitelma vuosille 2028–2029 käsiteltiin valtuuston kokouksessa 8.6.2026 kevään aikana käytyjen neuvottelujen jälkeen. Christina Gestrin piti RKP:n ryhmäpuheenvuoron ja korosti muun muassa sitä, että säästötavoitteet on saavutettu ilman, että lasten ja nuorten tulevaisuudesta on tingitty. Ryhmäpuheenvuoro kuului seuraavasti:

Espoon kehysbudjetti vuodelle 2027 ja taloussuunnitelma vuosille 2028–2029 ovat tulosta kaupungin virkamiesten tekemästä laajasta selvitystyöstä sekä valtuustoryhmien välisistä pitkistä poliittisista neuvotteluista. Asukkailta kysyttiin myös aiemmin keväällä säästökohteista.

Tasapainottamistoimenpiteiden syynä on se, että kaupunki on kasvanut nopeasti pitkään, mikä on merkinnyt suurta tarvetta investoida palveluihin ja infrastruktuuriin, päiväkoteihin, kouluihin ja urheilutiloihin. Kaupungin investoinnit liikenneratkaisuihin ovat myös erittäin suuria.

Verotulot eivät ole kasvaneet samassa määrin kuin toimintakulut, yleinen taloustilanne on vaikuttanut työllisyystilanteeseen negatiivisesti ja työttömyys on ennätyskorkealla, erityisesti nuorten työttömyys.

Toimintabudjetin leikkaaminen lähes 70 miljoonalla eurolla vuodessa ilman, että se vaikuttaa merkittävästi kaupungin palvelujen laatuun, on suuri haaste. Kaupungin virkamiehet tekivät suuren työn käydessään läpi jokaisen sektorin ja keräämällä suuren määrän mahdollisia säästökohteita, joita neuvottelijat kävivät läpi.

Neuvottelujen aikana keskustelimme myös kunnallisveron maltillisen korottamisen tarpeesta. Neuvottelujen tuloksena päädyttiin kuitenkin siihen, että tavoite 220  miljoonan euron säästämisestä on mahdollista saavuttaa ilman kunnallisveron korotusta. Kiinteistöveroa korotettiin hieman rakentamattomien tonttien osalta. Lisäksi Espoo ottaa käyttöön voimalaitosrakennusten kiinteistöveron 3,1 prosentin verokannalla, joka vastaa muiden suurten kaupunkien käytössä olevaa tasoa.

Jos taloustilanne heikkenee entisestään, saatamme joutua korottamaan kunnallisveroa maltillisesti myöhemmin tämän valtuustokauden aikana.

Hyvän kassatilanteen ja hyvien finanssitulojen hyödyntämismahdollisuuksien ansiosta kustannussäästöjen tarve pieneni noin 60 miljoonalla eurolla. Lisäksi sovimme tiettyjen maksujen korottamisesta, mikä lisää tuloja noin 23 miljoonalla eurolla.

RKP:n valtuustoryhmä lähti Espoon talouden tasapainottamista koskeviin neuvotteluihin siitä lähtökohdasta, että Espoon uudessa strategiassa ”Lasten ja nuorten pääkaupunki” asettamiamme tavoitteita ei vaaranneta. Ryhmällemme ratkaiseva kysymys oli ruotsinkielisen kouluverkoston säilyttäminen, eli emme tukeneet koulujen sulkemista. Ruotsinkielinen kouluverkosto on jo nyt harva, ja lupaus siitä, että kaikki lapset pääsevät lähikouluun, koskee myös ruotsinkielisessä koulussa opiskelevia lapsia.

Olemme erityisen tyytyväisiä siihen, että koulujen opetusresursseja, oppimateriaalimäärärahoja ja varhaiskasvatuksen palvelutasoa ei leikata. Koulutusalan osalta ehdotetut säästötoimenpiteet ovat harkittuja ja hyviä. Niihin kuuluu muun muassa ruokahävikin vähentäminen ja henkilöstön sijoittelun tehostaminen edellyttämällä, että perheet ilmoittavat lapsen poissaolosta, jotta ruokatilaukset vastaavat paikalla olevien lasten todellista määrää ja mahdollistavat päiväkotien henkilöstöresurssien paremman suunnittelun.

RKP:n ryhmä pitää tärkeänä, että erityisesti varhaiskasvatuksen, opetuksen sekä kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksien korkeatasoiset palvelut turvataan, kouluja ja kirjastoja ei suljeta eikä opetusresurssia leikata. Vaikean työllisyystilanteen vuoksi on myös tärkeää, että työllisyyteen osoitettavia resursseja ei vähennetä.

Suuri osa säästöistä liittyy prosessien ja yhteistyön tehostamiseen kaupungin sisällä. Merkittäviä säästöjä tehdään ICT-sekä digitaalisten palveluiden alalla. 

Jos maan talous paranee, on todennäköistä, että myös työllisyystilanne kohenee ja verotulot kasvavat. Emme ole vielä siinä tilanteessa, ja siksi on tärkeää, että nyt ehdotetut talouden tasapainottamistoimenpiteet aloitetaan jo kuluvan vuoden aikana.

Toivomme myös, että vaikutukset kaupungin henkilöstöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja että Espoo koetaan jatkossakin hyvänä ja luotettavana työnantajana, joka huolehtii henkilöstöstään.

Haluan kiittää kaupungin virkamiehiä ja muita neuvottelijoita sekä erityisesti neuvotteluja johtanutta Emma-Stina Vehmanenia.

Kuva: Kjell Svenskberg