Sitkeä työ Länsirataa vastaan ei kantanut hedelmää
Maanantaina 17.11. Espoon valtuusto äänesti Länsiradasta, aiemmin niin kutsutusta “Tunnin junasta”. Espoon RKP on johdonmukaisesti vastustanut hanketta sen korkeiden (ja lisäksi arvaamattomien) kustannusten, sen huomattavan kielteisten ympäristövaikutusten sekä suhteellisen vähäisten hyötyjen vuoksi. Valitettavasti RKP ei saanut riittävästi tukea hankkeen kaatamiseksi valtuustossa, mutta ei jäänyt myöskään ainoaksi vastustajaksi; äänet jakautuivat 49 puolesta ja 26 vastaan. RKP jätti päätökseen eriävän mielipiteen.
Näin äänestettiin Espoon valtuustossa:
Asukasaloite keräsi espoolaisten ääniä
Länsirataa vastaan tehty työ ei ole rajoittunut vain valtuustoon, vaan RKP on pyrkinyt tuomaan asiaa esiin ja vaikuttamaan siihen monin tavoin. Espoon RKP ry laati esimerkiksi asukasaloitteen otsikolla “Ei kiitos Länsiradalle!”. Aloite keräsi viikon aikana 1793 espoolaisen äänen (sekä noin 400 allekirjoitusta muista kunnista). Aloitteessa tuodaan hyvin esiin hankkeen keskeiset vasta-argumentit. Aloite kuuluu seuraavasti:
Ej kiitos Länsiradalle!
Me allekirjoittaneet espoolaiset vaadimme, että Espoon kaupunki vetäytyy Länsirata-hankkeesta eikä sitoudu rahoittamaan sen toteuttamista. Hanke on Espoon taloudellisessa tilanteessa kestämätön, ja sen ekologiset haitat olisivat mittavat.
Perustelut:
1. Kohtuuttomat kustannukset ja taloudellinen riski
Espoon osuus Länsiradan ensimmäisen vaiheen kustannuksista olisi noin 170 miljoonaa euroa. Tämä on valtava summa tilanteessa, jossa kaupungin velka kasvaa ja resurssit peruspalveluihin, kuten varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, ovat jo valmiiksi tiukoilla. Kunnan rajalliset varat tulisi ensisijaisesti kohdistaa lakisääteisiin tehtäviin ja sellaisiin hankkeisiin, jotka konkreettisesti hyödyttävät asukkaita.
Länsiradan tukeminen merkitsisi kaupungille huomattavaa taloudellista riskiä, joka todennäköisesti lisäisi velkaantumista ja loisi painetta uusille leikkauksille. On epätodennäköistä, että Espoo pystyisi kattamaan radan rakentamisen kuluja maanmyyntituloilla tai muilla tuloilla. Lisäksi on olemassa merkittävä riski siitä, että hankkeen budjetti ylittyy. Väylävirasto on arvioinut, että kustannusylityksen riski voi olla jopa 150 miljoonaa euroa.
2. Vähäinen hyöty suhteessa kustannuksiin
Länsiradan hyötyjä on arvioitu ylioptimistisesti. Ratahanke ei merkittävästi lyhentäisi matka-aikaa Helsingin ja Turun välillä, ja lähijunaliikenteen laajuus Espoossa on yhä auki. Kyseessä on miljardiluokan investointi, jonka hyöty jää marginaaliseksi verrattuna sen aiheuttamiin kustannuksiin.
3. Vakavat ympäristö- ja luontovaikutukset
Länsirata kulkisi useiden arvokkaiden ja herkkien luontoalueiden halki. Se:
- tuhoaisi luonnontilaisia alueita Espoon kartanon historiallisten maiden ja Nuuksion kansallispuiston välissä,
- heikentäisi Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin välistä ekologista verkostoa,
- vaikeuttaisi eläinten liikkumista Nuuksion alueelta,
- vaatisi mittavia louhintatöitä ja muutoksia Espoonjoen ekosysteemiin (mm. uhanalaisten simpukoiden siirto).
Lisäksi radan ympärille suunniteltu uusi infrastruktuuri ja asuinrakentaminen lisäisivät painetta rakentaa nykyisin koskemattomaan luontoon. Histan suunniteltu asuinalue olisi sijainniltaan erillinen ja vaikeasti saavutettava. Liikkuminen perustuisi radasta huolimatta pitkälti autoiluun, mikä ei tue kestävää kaupunkikehitystä.
Yhteenveto:
Länsirata on Espoolle liian kallis, taloudellisesti riskialtis ja ympäristön kannalta vahingollinen hanke. Kaupungin ei tule sitoutua sen rahoittamiseen eikä toteuttamiseen.
Espoon tulee vetäytyä Länsirata-hankkeesta ja keskittää voimavaransa kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta olennaisiin palveluihin, kuten koulutukseen ja varhaiskasvatukseen, sekä lähiluonnon ja kestävän kehityksen turvaamiseen.
Aloite toimitettiin kaupungille 21.11.2025.
