Espoossa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n aktiivista keskustelua suurista ja pienist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kodeista. Espoo on panostanut useisiin suuriin p\u00e4iv\u00e4koteihin (yli 200 lasta samassa rakennuksessa) ja monet pit\u00e4v\u00e4t pieni\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 parempina ja turvallisempina lapsille. Ehk\u00e4 kuvitellaan, ett\u00e4 200 lasta juoksee yht\u00e4 aikaa isossa liikuntasalissa ja vallitsee yleinen kaaos. Mutta onko asia todella n\u00e4in? Onko pieni aina parempi kuin suuri, kun kyse on kouluista ja p\u00e4iv\u00e4kodeista?<\/p>\n\n\n\n
Varhaiskasvatus<\/p>\n\n\n\n
Minulla on kokemusta sek\u00e4 pienist\u00e4 ett\u00e4 suurista p\u00e4iv\u00e4kodeista. Pieness\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kodissa, jossa lapseni oli lyhyen aikaa, minua pyydettiin usein hakemaan lapseni aikaisemmin (noin klo 15), koska joku henkil\u00f6kunnasta oli sairastunut eik\u00e4 sijaisia saatu lyhyell\u00e4 varoitusajalla. Liikuntasalia k\u00e4ytettiin my\u00f6s nukkumiseen, ja ohuet patjat rullattiin kovalle lattialle levon ajaksi. Piha oli pieni aidattu hiekkakentt\u00e4, jossa oli keinuja ja hiekkalaatikko, mutta ei paljon muuta.<\/p>\n\n\n\n
Suuremmassa p\u00e4iv\u00e4kodissa, johon my\u00f6hemmin siirryimme, oli enemm\u00e4n henkil\u00f6kuntaa ja my\u00f6s sis\u00e4isi\u00e4 sijaisia, jotka pystyiv\u00e4t auttamaan ryhmiss\u00e4 tarvittaessa. En usko, ett\u00e4 koskaan hain lastani ja kohtasin sijaisen, jota en tuntenut. Lapsellani oli oma s\u00e4nky huoneessa, jota ei k\u00e4ytetty muuhun tarkoitukseen. Oli useita eri pihoja, joilla lapset saattoivat leikki\u00e4, mets\u00e4n ja luonnon keskell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Lapseni viihtyi paljon paremmin suuremmassa p\u00e4iv\u00e4kodissa. Minulle vanhempana se ei koskaan tuntunut sekavalta, koska jokaisella ryhm\u00e4ll\u00e4 oli oma sis\u00e4\u00e4nk\u00e4yntins\u00e4 ja omat, rajatut tilansa. Pihat olivat niin suuria, ettei siell\u00e4k\u00e4\u00e4n tuntunut ahtaalta. Henkil\u00f6kunta n\u00e4ytti tuntevan sek\u00e4 oman ryhm\u00e4ns\u00e4 ett\u00e4 muiden ryhmien lapset. Kolme vuotta siell\u00e4 oli eritt\u00e4in positiivinen kokemus.<\/p>\n\n\n\n
Koulut<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4vin itse luokat 1-6 pieness\u00e4 koulussa Espoossa. Koulussa oli yhteens\u00e4 noin 50 oppilasta ja kolme yhdistetty\u00e4 luokkaa. Monet keskustelut py\u00f6riv\u00e4t sen ymp\u00e4rill\u00e4, ett\u00e4 pienet koulut ovat parempia kuin suuret koulut: kaikki tuntevat kaikki, kiusaamista on v\u00e4h\u00e4n tai ei ollenkaan, on rauhallista ja mukavaa ja lapset ja vanhemmat viihtyv\u00e4t. Minun koulussani ei ollut aivan n\u00e4in. Meill\u00e4 oli kyll\u00e4 hyv\u00e4 yhteishenki, mutta yht\u00e4 oppilatas kiusattiin koko kouluaikani, koska h\u00e4nell\u00e4 oli silm\u00e4lasit. Kokemukseni mukaan yksik\u00e4\u00e4n aikuinen ei tehnyt asialle mit\u00e4\u00e4n. Koulussa oli my\u00f6s rajallinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 samanik\u00e4isi\u00e4 kavereita, joiden kanssa viett\u00e4\u00e4 aikaa. Yhdell\u00e4 luokalla oli kolme tytt\u00f6\u00e4, ja kun kaksi heist\u00e4 muutti pois, kolmas j\u00e4i ainoaksi luokan tyt\u00f6ksi. Se ei ollut h\u00e4nelle mukavaa.<\/p>\n\n\n\n
Minulle ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 pieni olisi automaattisesti parempi kuin suuri, on tarpeettoman yksinkertainen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n
Sek\u00e4 pienill\u00e4 ett\u00e4 suurilla yksik\u00f6ill\u00e4 on omat hyv\u00e4t ja huonot puolensa. Pienet yksik\u00f6t ovat haavoittuvampia henkil\u00f6kunnan poissaolojen suhteen. On my\u00f6s joskus vaikeampaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 opettajia pienempiin yksik\u00f6ihin, koska heill\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n kollegiaalista tukea kuin suuremmissa yksik\u00f6iss\u00e4. Yhteis\u00f6llisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunne on usein parempi pienemmiss\u00e4 yksik\u00f6iss\u00e4, mutta jollekin, joka tuntee itsens\u00e4 hieman erilaiseksi ja j\u00e4\u00e4 helposti ulkopuolelle, suurempi yksikk\u00f6, jossa saattaa olla muita samanhenkisi\u00e4, voi olla parempi. Kiusaamista esiintyy valitettavasti kaikenkokoisissa yksik\u00f6iss\u00e4. Ratkaisevaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan aikuisten kyky puuttua kiusaamiseen heti, kun he huomaavat sen (tai mieluiten v\u00e4h\u00e4n ennen).<\/p>\n\n\n\n
On olemassa ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4 esimerkkej\u00e4 suurista yksik\u00f6ist\u00e4, kuten tietyt valtavat p\u00e4iv\u00e4kodit p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla, joissa rakennus ei sovellu tarkoitukseen. Kuulin \u00e4skett\u00e4in tarinan p\u00e4iv\u00e4kodista, jossa oli 10 ryhm\u00e4\u00e4 ja vain yksi sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti. Se ei tietenk\u00e4\u00e4n ole hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Espoossa meill\u00e4 on etuna, ett\u00e4 voimme rakentaa uusia rakennuksia suurille p\u00e4iv\u00e4kodeille ja suunnitella ne hyvin. Esimerkiksi Viherlaakson p\u00e4iv\u00e4koti valmistui juuri, ja siell\u00e4 on tilat 12 ryhm\u00e4lle (noin 250 lasta). Sama sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti jaetaan kahden ryhm\u00e4n kesken ja piha voidaan jakaa kolmeen osaan, jotta lapset voivat leikki\u00e4 rauhassa. Monikossa Lepp\u00e4vaarassa on kaksi eri liikuntasalia ja esimerkiksi kiipeilysein\u00e4huone, koska siell\u00e4 on niin paljon lapsia.<\/p>\n\n\n\n
Minulle pieni ei ole automaattisesti parempi kuin suuri. Voidaan tietysti kysy\u00e4, mik\u00e4 on sopivan suuri? Joku saattaa kutsua 200 oppilaan koulua suureksi, toiselle suuri koulu tarkoittaa yli 1000 oppilasta. Molemmilla on hyv\u00e4t ja huonot puolensa, ja koko ei ole ratkaiseva tekij\u00e4 henkil\u00f6kunnan tai lasten viihtymiselle. Meid\u00e4n on luotava turvalliset ja hyv\u00e4t koulut ja p\u00e4iv\u00e4kodit kaikille lapsillemme ja nuorillemme. Se vaatii hyvin suunniteltuja tiloja ja riitt\u00e4v\u00e4sti turvallisia aikuisia. Lis\u00e4ksi mielest\u00e4ni yksi Espoon parhaista asioista on, ett\u00e4 meill\u00e4 on molempia. Perheill\u00e4 on erilaisia toiveita ja tarpeita, ja mielest\u00e4ni on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 voimme tarjota erilaisia vaihtoehtoja. Espoossa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n aktiivista keskustelua suurista ja pienist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kodeista. Espoo on panostanut useisiin suuriin p\u00e4iv\u00e4koteihin (yli 200 lasta samassa rakennuksessa) ja monet pit\u00e4v\u00e4t pieni\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 parempina ja turvallisempina lapsille. Ehk\u00e4 kuvitellaan,…<\/p>\n","protected":false},"author":21,"featured_media":2107,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_locale":"fi","_original_post":"https:\/\/esbosfp.fi\/?p=12315","footnotes":""},"categories":[371,1],"tags":[189],"class_list":["post-12316","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-lapset-ja-nuoret","category-okategoriserade","tag-eva-lena-gastrin","fi"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/esbosfp.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12316","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/esbosfp.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/esbosfp.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/esbosfp.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/21"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/esbosfp.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12316"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/esbosfp.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12316\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12318,"href":"https:\/\/esbosfp.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12316\/revisions\/12318"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/esbosfp.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2107"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/esbosfp.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12316"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/esbosfp.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12316"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/esbosfp.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12316"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Eva-Lena G\u00e4strin, kaupunginvaltuutettu<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"